Miten elektroniset laitteet vaikuttavat aivoihin ja unirytmiin?

Älypuhelin on monella kädessä juuri ennen nukkumaan menoa, samaten heti ensimmäisenä aamulla herättäessä. Päivän aikana luuri tarkastetaan jopa useita kymmeniä kertoja – eikä se suinkaan ole ainoa elektroninen laite, jota käytämme.

Tietokoneella saatetaan hyvinkin viettää yli puolet valveillaoloajasta, ja varsinkin tietokonepelien harrastajat viihtyvät koneen äärellä yömyöhiin. Television ja suoratoistopalveluiden tarjonta takaa sekin, ettei varsinaisesti meitä elektronisten laitteiden sisällön suhteen olla niukkuuteen ajamassa. Nettipelit ja verkossa toimivat kasinot tähän vielä päälle, ja viihdetarjontaa alkaa olla yli äyräiden. Casiplay bonuskoodi on muuten mainio tapa aloittaa tutustuminen mainittujen kasinoiden maailmaan.

Mutta miten kaikki tämä elektroniikka, jota töissä ja vapaa-ajalla käytämme, vaikuttaa aivoihimme ja etenkin unirytmiimme? Voisiko siitä kenties olla haittaa muutenkin kuin ryhdille, nivelille ja liikunnallisuudelle?

Sininen valo vähentää melatoniinin eritystä

Yksi aivojen rauhoittumisen ja hyvän yöunen pahimmista vihollisista on niin sanottu sininen valo. Oletusarvoisesti tietokoneiden ja puhelinten näyttö erittää juuri tätä sinistä valoa. Tämä valo vähentää aivoissa tapahtuvaa melatoniinin eli niin kutsutun unihormonin eritystä.

Ilmeisesti aivot ymmärtävät sinisen valon ikään kuin päivänvalona ja tulkitsevat valosignaalin siten, että vielä ei ole unen aika. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, että ihmisen fysiologinen evoluutio ei ole ehtinyt ottaa kiinni teknistä evoluutiotamme. Aivan erityisen herkästi aivot reagoivat siniseen valoon lapsilla ja teini-ikäisillä.

Moni käyttää pimeänä vuodenaikana kirkasvalolamppua aamuisin ja huomaa sen toimivan. Sinisen valon tuijottelulla iltamyöhään on vastaava virkistävä efekti – mutta harva kaipaa sitä tähän aikaan.

Sinisen valon voi tietenkin välttää parhaiten olemalla käyttämättä tietokonetta tai älylaitetta ennen nukkumaanmenoa – ainakin puolitoista tuntia ennen pehkuihin painumista olisi hyvä pistää näytöt sammuksiin. Hyvä keino on käyttää erilaisia ohjelmistoja, jotka muuttavat näytön punasävyiseksi esimeriksi auringonlaskun jälkeen. Useimmissa nykypuhelimissa tällainen himmennys- ja punasävytoiminto sisältyy jo puhelimen mukana toimitettavaan käyttöjärjestelmään.

Myös muut elektroniikan tuottamat ärsykkeet valvottavat

Pelkästään aivojen rekisteröimä sininen valo ei ole ainoa elektronisten laitteiden tuottama unea häiritsevä tekijä. Jo laitteiden kautta saatavat ärsykkeet itsessään saattavat pitää unen loitolla ja heikentää sen laatua.

Mikä tahansa jännitystä, ärsytystä ja kiihtymystä aiheuttava ärsyke tekee hallaa unelle. Juuri näitä tuntemuksia esimerkiksi sosiaalinen media ja toisaalta TV-sisällöt voivat aiheuttaa – usein nämä sisällöt on jopa nimenomaisesti suunniteltu aiheuttamaan juuri kyseisiä tunnetiloja. Yksilökohtaista vaihtelua reagoinnisa toki on, mutta monelle oikein hyytävä kauhuelokuva ennen nukkumaanmenoa on yksinkertaisesti liikaa.

Sama mekaniikka pätee toki minkä tahansa ärsykkeen kohdalla eikä ole vain elektronisten lähteiden synti: esimerkiksi tiivistunnelmainen jännitysromaani voi hyvin pitää virkeänä, varsinkin jos jatkuvasti pitää lukea vielä yksi luku… Jos tapana on lukea ennen nukkumista, kannattaa valita jotakin sisällöltään tasapaksumpaa yöpöydälleen.

Mikäli haluaa käyttää älypuhelinta nukkumisen tukena, ei sekään suinkaan mahdotonta ole. Monelle älypuhelimesta on ollut apua unen laadun tarkkailuun ja virkeänä heräämiseen esimerkiksi Sleep Cyclen, Sleep as Androidin ja MotionX:n kaltaisten sovellusten avulla. Ne seuraavat käyttäjän liikkeitä yön aikana ja pyrkivät herättämään tämän unen ollessa niin sanotussa kevyessä vaiheessa.

Monelle podcastien eli suoratoistettavien puheohjelmien kuuntelu puhelimen kautta toimii unilääkkeenä. Jos tämän toimivuutta tahtoo kokeilla, pätee sama sääntö kuin kirjojen kohdalla: sisällöksi kannattaa valita jotakin viriketasoltaan melko tasaista.